lauantai 18. lokakuuta 2014

Hengissä edelleen

No hei! Pitkästä aikaa.

Ei iskenyt tyhjän paperin kammo eikä mikään muukaan velttoutta kummempi. En vaan saanut itsestäni kesällä sen vertaa irti, että olisin kirjoitellut. Eikä kyllä suuremmin ollut asiaakaan. Ei pahemmin vituttanut mikään tai jos vitutti niin ei kuitenkaan niin maagisissa mitoissa, että olisi tuntenut tarvetta avautua laajemmalti tai sitten vitutti niin gigalla, että siinä ei paljoa näppäimistöä tarvittu.

Olihan näitä klönttejä seesteisyydessä ja meinasi aina välillä perse revetä, mutta pahimpien yli päästiin, kun sai naamakirjassa manata muutamalle tutulle silmäparille miestä, kersoja ja kusipäitä sukulaisia ja virtuaalimyötätuntoa ropisi paluupostissa ruudulle. Luojalle kiitos Facebookista! Kummasti helpottaa, kun kirjoittaa ruudulle perkele, klikkaa enteriä ja peukkua pukkaa.

Paikallislehdessä päätoimittaja kirjoitti alkusyksystä, että Facebookiin ei saisi kirjoittaa mitään sellaista, mitä ei pysty paikallisella huoltoasemalla ääneen julistamaan. Mikäs siinä, hyvä neuvo niille,  joilla on jonkin sorttista itsesuojeluvaistoa ja älyä sensuroida juttujaan. Sitten on nämä meikäläiset, joille on aivan sama, kuka kuulee ja mitä kuulee, kun tilannetta pukkaa.  Avautua pitää ja se pitää tehdä heti. Manataan ja kadutaan sitten jälkeenpäin, jos ymmärretään.

Muutama vuosi sitten tuumin, että ei ikinä Facebookiin. Ei voi turhempaa keksintöä olla. Mitä järkeä? Pakko oli kuitenkin työn takia liittyä ja vanhanaikaisestihan siinä kävi. Eka kerran kun päivitti ja peukku napsahti, niin se oli menoa. Mikä ihana foorumi! Sanoi mitä sanoi niin aina joku tykkää. Ei meillä kotona näin käy. Sanoi mitä sanoi, niin kukaan ei kuuntele, mutta appajee, kun huikkaat saman kyberavaruuteen niin jo löytyy korvia. Mikä taivas! Vitutuksen ilosanoma leviää nappia painamalla ja kanssavittuuntuneet peukuttavat. Koukkuun jäätiin.

Välillä kyllä kannattaisi istua käsiensä päällä tai edes tehdä se koerykäisy huoltsikalla. Ei tarvitsisi hävetä jälkeenpäin, kun lukee fiksujen ihmisen päivityksiä ja huomaa, että jotkut osaavat käyttäytyäkin.

No. Meikäläisestä tehtiin tällainen. Maanantaikappale, tosielämän samsung, joka välillä toimii ja muun aikaa tilttaa, kunnes joku katkaisee virran.

Mutta hei, syyskausi on avattu. Pysytään kaapeleilla ja katsellaan, mitä elämä tuo tullessaan.
Mukavaa viikonloppua tai sitten ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti